maanantai 25. helmikuuta 2013

Rentoa luksusta



Terveiset pohjoisen suunnalta! Vietimme hiihtolomaa näissä maisemissa, ja tulipa uusi neulekin vaihteeksi kuvattua jossain muualla kuin kotipihan tuntumassa. Minä en ole ollenkaan mohairihmisiä, mutta tämä rento malli sai voittamaan pahimman pörröneulekammon. Ihanan nopea, kevyt ja pehmoinen neule. Ja materiaalit - ne ovat silkkaa luksusta.


Malli: Redy by Ankestrick
Lanka: Drops Alpaca (100 % alpakkaa) ja Menita SoftDream (70 % kidmohairia + 30 % silkkiä)
Puikot: Addin pyöröt 4,5 mm ja 3,5 mm



Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Talven keveyttä



Näitä kuvia on otettu kahdessa erässä. Ensimmäiset kuvat otti poika, mutta minä näytin kuvissa lähinnä Siperian viimoisssa värjöttelevältä pululta. Naamakin rutussa. Toiset kuvat otti tytär, jolle annoin kaksi neuvoa: pidä horsontti (+ äiti) suorassa ja sano, jos joku kohta römpsöttää (neuleessa tai äidissä). Tarkoitin tietysti, että yritän sitten korjata römpsötykset, mutta pitihän se arvata, että tytär sekä tähtää mahdollisimman pöhköihin kohtiin että kääntää kamerankin tarkoituksella vinksalleen. Näin meillä, eikä kolmansia kuvia enää jaksettu ottaa. :)



Ensimmäisen Still Lightini kudoin syystalvella 2010, ja käytin sitä tosi ahkerasti. Joskus, ehkä viime talvena, huomasin, että rintamukseen on ilmaantunut reikiä, ja voi sitä surkua. En osaa sanoa, johtuvatko ne langansäikeen katkeamisesta, neuloksen kulumisesta vai ötököistä (iik), mutta ne ovat kuitenkin niin isoja että en ruvennut edes haaveilemaan korjaamisesta. Onneksi Veeran malli tuntuu yhä niin tuoreelta ja mieleiseltä, että rupesin kypsyttelemään ajatusta uudesta Still Lightista.



Ravelryssä olin törmännyt Holstin lankoihin ja niistä tehtyihin ihaniin neuleisiin, ja onnistuinpa jälleen kerran kehittämään itselleni lankapakkomielteen. Tilasin Holstilta lankakartat, mutta itse langan tilaaminen jäi siinä vaiheessa, koska kartat haisivat epäilyttävästi homeelta (olen homeherkkä, ikävä kyllä). Kun niin moni kuitenkin tuntui kutovan tyytyväisenä Holstin langoista, ja Titityykin otti paria lankalaatua valikoimiinsa, päätin antaa sille mahdollisuuden. Kun sitten sovimme viime syksynä Helenan ja Mian kanssa kässymessuretkestä Wanhan sataman messuille ja keittiönperäyrittäjien markkinoille, minulla oli selkeä missio hankkia Holstin villalankaa harmahtavan sinisenä uutta Still Lightia varten. Hah, toisin kävi. Helena ja Mia löysivät nopsasti omat lempilaatunsa ja -värinsä, ja Helena on jo kutonut oman iki-ihanan Holst-tunikansa, mutta sitä minun haaveideni väriä ei sitten ollutkaan hyllyssä tarpeeksi. Noh, sitä tilattiin ja se saapui vihdoin parin kuukauden odottelun jälkeen mamman hoiviin. Pai pai. Eikä haissut homeelta.



Mitäs sanoisin tämän talven versiosta? Lanka on ensinnäkin tosi ihanaa, vaikka siltä ei ehkä ihan ensituntumalta tuntunut, ainakaan minun löysällä käsialallani. Lanka ei jousta ja neuloksesta syntyy aika reikäistä, mutta kuten monet ovat sanoneet, pesu tekee ihmeitä. Lanka pörhistyy ja neulos pehmenee suloiseksi.



Malli on minusta ihana sellaisenaankin, mutta talvi on yhä sen verran voimissaan, että halusin tähän versioon pitkät hihat. Pääntiestä tuli myös tosi laaja, ja kun lankaa jäi muutamaa grammaa vaille kerällinen jäljelle, kudoin siitä kaulurin.

Kyllä kelpaa!



Malli: Veera Välimäen Still Light
Lanka: Holst Garn Supersoft 100% Uld, väri Denim, 254 g
Puikot: Addin alumiinipyöröt 3,0 mm
Ravelryssä


Edit: Myös Mian Holst-neule on jo valmis, se valmistui jo joulukuussa! Se löytyy täältä.


maanantai 4. helmikuuta 2013

Uutta vanhaa, vanhaa uutta


Harakan lauluja -blogin Minna haastoi jo jokunen aika sitten listaamaan kivoja blogeja, joilla on alle 100 lukijaa. Tämän ketjun idea lienee tuoda uusia tai muuten piiloon jääneitä blogeja useampien ihmisten tietoisuuteen, mutta minä olin heti pulassa. En seuraa blogilistoja enkä ole tarkasti kärryillä blogien lukijamääristä. En edes ollut aluksi varma, tarkoitetaanko lukijamäärällä postausten keskimääräistä lukijamäärää vai tilaajamäärää, mutta jees, tilaajamäärä tuntuu uskottavammalta. Kaivoinpa sitten esille pari blogilistaa, ja kurkkasin monia itselleni uusia blogeja, neuleblogeja lähinnä, mutta päädyin aika nopeasti siihen, että tuntuu hassulta esitellä aivan tuntemattomia suuruuksia, joihin minulla ei ole ennestään minkäänlaista suhdetta. Sovellan siis haastetta omalla tavallani, ja vinkkaan tässä muutamista ulkomaalaisista blogeista, joita olen haalinut vuosien varrella suosikkeihin, mutta joihin kurkkaan aivan liian harvoin. Blogit lienevät suhteellisen suosittuja, mutta ehkä  joukossa on edes yksi uusi blogi edes yhdelle lukijalle. Toivottavasti tämä on ok, Minna!

DortheivaloBlogia kirjoittaa Grönlannissa asuva nainen. Hän kutoo, pohtii erilaisia asioita ja esittelee silloin tällöin myös Grönlannin maisemia ja tunnelmia. Teksti on tanskaksi ja harvoin jaksan syventyä lukemaan niin, että ymmärtäisin kunnolla (jos sittenkään ymmärtäisin), mutta kurkistus grönlantilaisen ihmisen elämään tuntuu kiehtovalta.

The Domestic Soundscape: Britti Felicity Ford on kutoo ja tekee ihanan arkista ja kaunista äänitaidetta. Neule- ja villa-asioita löytyy sivuilta silloin tällöin (esim. täältä). Mutta voih ja höh, nyt vasta huomaan, että hänellähän oli ollut sivuillaan joulukalenteri! No onneksi luukut ovat tallessa. Tässä esim. luukku nro 9: kangaspuut.

Bleak Midwinter: Ruotsalainen Katarina kutoo, lukee kirjoja, katsoo elokuvia, kuuntelee musiikkia ja tykkää Nygårds Annasta. Heti blogin nimi vetoaa, sillä assosioin sen minulle tuttuun talviseen musiikkiin, mutta olen löytänyt blogista monta muutakin "omaa" asiaa.

The Panopticon: Tämän blogin kaikki varmasti tuntevat, mutta kunhan muistutan itseäni. Neulova miekkonen sekä kirjoittaa että piirtää mehukkaasti. Kurkkaan tänne, kun haluan teräviä näkökulmia tai hyvät naurut (usein molemmat saa samalla iskulla).

Lopuksi kaunista ja kaihomielistä musiikkia neulesisältöä odotellessa. Kyllä minä yhä kudon, uskokaa pois.