lauantai 21. helmikuuta 2015

Lämpöä maailmassa tarvitaan

 

Tytär toivoi paksua, pehmeää, korkeakauluksista ja isoa villapaitaa. Mallivaihtoehtoja oli monta, mutta lopulta päädyin tekemään omasta päästä. Värit ovat tyttären valitsemat.



Malli on jälleen kerran saumaton raglan kauluksesta helmaan, mutta tällä kertaa muotoilin pääntien pyöreäksi lyhennetyillä kerroksilla ja myös takahelmaa pidensin hieman samalla konstilla. Ja hiphei, tälläkin kertaa lyhennetyt kerrokset onnistuivat nätisti, ja jopa ne lopuksi "väärästä" suunnasta kursittavat kanjonit katosivat näkymättömiin. Nyt myös tajusin, mitä teen, joten enköhän nyt osaa ratkaista ongelman jatkossakin. Ihanaa!


Kun kerran kaivattiin ekstralämmitystä, kudoin hihojen resorit ylipitkiksi kämmekkäiksi ja tein myös peukaloille aukot. Siitä oli iloa kuvia otettaessa, sillä sää oli todella kylmä. Mittari näytti muutamaa plusastetta, mutta navakka itätuuli viilensi tuntuman hyytäväksi. Untuvatakki paksun paidan päällä ei todellakaan tuntunut liioittelulta. Kävellessämme vedin välillä jopa hupun päähän mössykän päälle.


Kuten kuvista varmasti tajuaa, kudoin suurimman osan paidasta kaksinkertaisella langalla. Tummanharmaa on villan ja alpakan sekoitusta ja mohairmaisessa syklaaminpunaisessakin (tai pinkissä, kuten tytär sanoisi) on sekä villaa että alpakkaa ja vahvikkeena keinokuitua. Neulos on paksuudestaan huolimatta sangen ilmavaa ja laskeutuvaa, ja suloisen pehmoista. Jos tytär ei olisi paitaa huolinut, olisinpa ilomielin ottanut sen omaan käyttöön.

Huomaa alaston merenneito vasemmassa yläkulmassa. Onkohan kukaan koskaan tehnyt raukalle villapaitaa tai edes kaulahuivia? 

Malli: Oma sovellus
Langat: Adriafil Lana Naturale Inca (50 % alpakkaa, 50 % villaa), noin yhdeksän kerää tummanharmaata; Lang Alpaca Superlight (54 % alpakkaa, 24 % polyamidia, 22 % villaa), noin neljä kerää pinkkiä
Puikot: Addin alumiinipyöröt 5 ja 6 mm
Ravelryssä

***


Kuvat otettiin Kööpenhamissa juuri sinä surullisena viikonloppuna, jona radikalisoitunut mies iski aseen kanssa sananvapauskokoukseen ja juutalaisen synagoogan tilaisuuteen. Lauantaina kävelimme koko päivän synagoogan tuntumassa ja läheltä piti, ettemme menneet illalla syömään juuri sille alueelle, jossa epäilty majaili. Sunnuntaina kaupungilla oli vaisu tunnelma, poliiseja näkyi kaikkialla ja kaupungin yläpuolella pörräsi helikoptereita. Matkalla lentokentälle taksikuski kertoi koskettavasti surullisista mietteistään. Hän oli Kosovon albaani ja muslimi, joka oli tullut Tanskaan turvapaikanhakijana yli 20 vuotta sitten. Hän sanoi, että pilakuvat ovat loukanneet myös häntä, mutta että henkilökohtaisen loukkaantumisen siirtäminen teoiksi, kostoksi, ei kuulu islamiin.


2 kommenttia:

  1. Otikkosi sanoo kaiken, monellakin tavalla. Sitä tarvitaan. Kaunis kaupunkimiljöö, vaikka surullinen ajoitus. Kiva ajatus nuo kämmekkäiksi jatkuvat hihat. Mun pitäis joskus kans.

    VastaaPoista
  2. Kaunis paita siitä tuli! Mukavaa, että tyttäresikin tykkää. Lämpöä - sitä tarvitaan aina! Juuri valmistuneessa kolmannessa Aarni-neuleessakin on nuo kämmekäs-hihat. Ne ovat nuorten mieleen.

    VastaaPoista