tiistai 18. kesäkuuta 2013

Ärrrrs!


Nyt se on vasta 7-viikkoinen ja kasvaa vielä reilun viikon kasvattajan luona emänsä hoivassa, mutta sitten se muuttaa meille. Se on islanninlammaskoira ja aikamoinen susi koiranpennuksi. :)

Iloista juhannusta!

5 kommenttia:

  1. Kiitos samoin hyvää juhannusta! Ja onnittelut pennusta! Suloinen sudeksi.

    VastaaPoista
  2. Voi miten suloinen sus :) Voin kuvitella miten jänniä aikoja elätte. Lämmintä juhannusta!

    VastaaPoista
  3. Teidän sudella on kyllä tosi nätti naama! Onnea ja jaksuja pennuntuoksuiseen arkeen, kunhan sen aika on. Kesäaika on kyllä hyvää pentuaikaa. Minä olen tällä hetkellä kokonaan ilman tessua, kun tytär vei sen mennessään opiskelupaikkakunnalle. Olotila ei ole vielä pysyvä, mutta syyskuussa on. Riitta

    VastaaPoista
  4. Heh, en oo tosiaan seuraillu blogeja. Pari kertaa eksynyt johonki ja jättäny kommentin. Siinäpä se.

    Komian näkönen koiruus. Meillä tosiaan pentuarki alkanu nytte vähäsen helpottaa, kun yöt jaksaa jo pidätellä tarpeitaan. Päivällä ei taho 3 tuntia pidempään jaksaa pissahädän kans, joten siivoamista riittää arkena. Alku oli pelkkää pissan ja kakan hajua. Mahatautiki on koettu, kun ahne pentu tunkee ulkona kaiken nassuun.

    Nytte on haasteet sitte hihnassa kulkemisessa ym. tapahommissa. Tahtoo olla niin sosiaalinen tapaus, että kaikki pitäs saada tervehtiä. Lisäksi tahtoo jahdata autoja, jäniksiä ja lintuja. Vapaanahan tuo metsissä kulkee, mutta pakkohan se on opettaa hihnassa kulkemiseenki. Vapaana pysyy likellä, paitsi jos jotain liian mielenkiintosta näkösällä..mun mielestä ällöä tai ei muuten kivaa toimintaa.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa teidän arki aikamoisen samanlaiselta kuin meillä. Nallekaan ei ole vielä täysin sisäsiisti, mutta vihdoin on alkanut ilmetä elkeitä siihen suuntaan. Lenkkien välillä tarvitsee yleensä käydä pissalla ainakin kerran, mutta Nalle ei enää näytä tahtovan tehdä tarpeitaan sisälle paperille, vaan haluaa takapihalle. Mutta erota sitten "vaatimuksesta", onko sillä takapihalle pisuasiaa vai haukkumisasiaa. Vahtikoiranakin se nimittäin itseään pitää, ja se on vähän harmillista rivitaloyhtiössä.

    Nalle on myös tosi sosiaalinen ja haluaisi lenkillä tervehtiä sekä ihmisiä että koiria, mutta olen ottanut sen linjan, että tuttuja tapauksia lukuun ottamatta ihmiset ja koirat ohitetaan. Helpommin sanottu kuin tehty. ja tällä hetkellä olemme harjoittelussa siinä vaiheessa, että Nalle istuu tien sivuun ja järsii rouhetikkua, kunnes toinen koira on ohittanut meidät. Rouhetikut tuntuvat tosiaan olevan Nallesta niin kiinnostavia herkkuja, että useimmiten homma onnistuu. Sanonkin niitä taikasauvoiksi. ;-) Vapaana kulkeminen onkin sitten vaikeampaa. Meidän lähellä on kyllä metsiköitä ja niittyä, mutta harvoin pääsemme kulkemaan niissä aivan yksinämme, joten pari kertaa Nalle on karannut minulta, ja se on ollut ikävää. Me siis yritämme harjoitella nyt ankarasti luoksetuloa. Mutta täytyy sanoa, että ei tämä koirahomma ekan oman koiran kanssa iiiihan helppoa ole.

    VastaaPoista