Hurahdinpa minäkin alkukesästä osallistumaan Lankakauppa Kerän järjestämään Lemon-kalisteluun. En ollut osallistujien etujoukoissa, joten siinä vaiheessa, kun vihdoin rupesin valkkaamaan lankaa, värivalikoima oli jo huvennut sangen suppeaksi. Halusin jotain neutraalia ja päädyin tähän, jota kutsutaan sievästi vaaleaksi kameliksi. Kotoisemmin sitä voisi kutsua myös hiireksi. Kotihiireksi.
Isagerin Spinniin olin ehtinyt tykästyä jo aikaisemmin, ja tämä Lemon-paitakin oli houkutellut siitä asti, kun olin Helga Isagerin Finstickat-kirjaa selaillut. Kirkkain silmin siis lähdin liikkeelle, mutta voih, nopeasti selvisi, että paidan toteutustapa ei todellakaan ole niitä neulojaystävällisimpiä. Lipareita kudotaan erikseen, silmukoita poimitaan enemmän kuin laki sallii ja miten ihmeessä se pystylaskoksen poimintakerroksen merkkaavaa ompelulanka kuljetetaan mukana laskososan ensimmäisellä kerroksella? Jos se vain neulotaan työhön mukaan, kuten minä päänsisäisiä hälytyskelloja kuunnellen tein, lanka uppoaa tehokkaasti neuleeseen eikä merkkaa yhtään mitään. Toisella yrityksellä pujottelin langan jälkikäteen muutaman silmukan välein nurjien silmukoiden nypylöihin, mutta ei siitäkään iloa ollut. Lieneekö joku ratkaissut tämän arvoituksen? Minä päädyin laskemaan poimintavaiheessa silmukka silmukalta, kerros kerrokselta, minkä nurjan kanssa se silmukka pitikään yhteen neuloa. Ihan kamalaa hommaa. Ohjeessa on mielestäni myös pari aivan turhaa monimutkaistusta - kuten helman reunuksen kutominen edestakaisin, ei suljettuna - jotka oikaisin niin kuin parhaaksi katsoin. Ohjeessa on myös ainakin yksi virhe, jonka korjaus löytyy tanskaksi täältä.
Vaikka monta kertaa otti pattiin, periksi en antanut, ja valmistuihan hiiripaitani lopulta elokuun alkupuolella, selvästi kalistelukarkeloista myöhässä. Mutta ei se mitään. Siinä se nyt on vinoine raitoineen ja muutenkin vähän omituisena. Ihan kiva kai se on. Ja jos ei muuta, niin opinpa ainakin kivan näköistä pintaa synnyttävän tekniikan, mitä suomennoksessa nimitetään vaakaneuleeksi. Englanniksi se lienee vikkel braid ja melkein luulen, että tekniikalle voisi olla joku suhteellisen vakiintunut suomennoskin, mutta itse puhuisin mieluummin poikittaisesta raidasta tai poikittain asettuvista silmukoista kuin vaakaneuleesta. Vaakasuunnassahan se neulominen joka tapauksessa etenee. Oli miten oli, paita on valmis ja se on kivan ilmava ja kevyt, joten ehkäpä sitä tulee käytettyä syksyn ratoksi. Toivotaan niin!
Ohje: Lemon Helga Isagerin kirjasta Neuleiden neljä vuodenaikaa
Lanka: Isager Strikk Spinni (100 % villa), noin 1,5 vyyhtiä
Puikot: 2,0 ja 2,5 mm
Kiva väri se on hiirikin :) Ja hui, olen kyllä ymmärtänyt jo aiemminkin että tämä malli ei ole niitä helpoimpia mutta sinun selostuksen luettuani en taida tätä edes uskaltaa aloittaa. Kirjassa oli muitakin kivoja malleja ja ennenkaikkea hihallisia. Epäilen että minulla jäisi tämän mallinen neule tyystin käyttämättä.
VastaaPoistaNasti, minulle on jo ehtinyt siunaantua huono omatunto ehkä turhankin ikävänsävyisestä selostuksesta, mutta omia tuntojani siinä purin. Moni tämän paidan on tehnyt ja joidenkin mielestä tekeminen on ollut helppoa, jopa kivaa. Minä olen ehkä liian mukavuudenhaluinen neulehommissa, koska en meinaa jaksaa hidasta nyhräämistä. Sujuva neulominen yhtenä kappaleena on rentouttavaa, mutta yletön silmukoiden poimiminen, laskeskelu ja tarkkailu ikävää.
VastaaPoistaKirjassa on tosiaan monta kaunista mallia (esim. Buttercup-palmikkopaita), mutta jos rupean vielä pohtimaan niistä jonkun tekemistä, luen kyllä ensin ohjeen tarkkaan läpi ja mietin, voisiko homman tehdä yksinkertaisemmin.
Suloinen kotihiiripusero, mutta kylläpä tekeminen kuulosti hiukan vaivalloiselta, ei oli minun heiniä. No minä nyt olen muutenkin laiska tekemään ohjeiden mukaan ja siksipä pitääkin itse sävellellä :) Mutta hyvä vaan kun kerroit rehellisesti omista tunnoista.
VastaaPoistaOnneksi en lukenut postauksia ennen aloitusta, olis voinu jäähä aloittamatta. Tuli tässä sinun tekstiä lukiessa mieleen, että onkohan se ompelulanka siellä silmukoiden laskemista varten? Ei siinä muuten mitään järkeä ole. Useamman virheen olen minäkin jo ohjeesta bongannut, mutta toistaiseksi olen tajunnur ne virheiksi. Pystylaskosta pitäisi rueta tekemään. Ainakaan lukemalla tuo ohjeistus ei avaudu ollenkaan, ei auta kuin yrittää neuloa ja järkeillä mitä siinä yritetään kertoa. On vähän pettymys ollut virheiden osalta tämä kirja. Hehkutusten mukaan ostin ja oletin, että kaikki ohjeet on vallan mainioita... :)
VastaaPoistaOnneksi en lukenut postauksia ennen aloitusta, olis voinu jäähä aloittamatta. Tuli tässä sinun tekstiä lukiessa mieleen, että onkohan se ompelulanka siellä silmukoiden laskemista varten? Ei siinä muuten mitään järkeä ole. Useamman virheen olen minäkin jo ohjeesta bongannut, mutta toistaiseksi olen tajunnur ne virheiksi. Pystylaskosta pitäisi rueta tekemään. Ainakaan lukemalla tuo ohjeistus ei avaudu ollenkaan, ei auta kuin yrittää neuloa ja järkeillä mitä siinä yritetään kertoa. On vähän pettymys ollut virheiden osalta tämä kirja. Hehkutusten mukaan ostin ja oletin, että kaikki ohjeet on vallan mainioita... :)
VastaaPoistaNiina, minä ajattelin, että lanka merkkaisi poimintakerroksen, jotta pystylaskoksesta tulisi suora eikä sellainen kiemura kuin minulla pahimmissa kohdissa. Mutta voipa se auttaa silmukoiden laskemisessakin. Mutta millä tavalla se neuleeseen pujotellaan neulomisen lomassa? Selvisikö sinulle? Ja miten poistetaan myöhemmin... Kirja on kaunis ja monet neuleetkin ovat niin kiinnostavia, että voisin tehdä, mutta ohjeiden ylimalkaisuus ottaa pattiin. Ja se, että tekotapa on monessa kohdassa turhan monipolvinen. Tykkään tehdä kaiken yhtenä kappaleena eikä silmukoiden poimiminenkaan oikein nappaa, jos poimittavaa on satamäärin.
VastaaPoista