Pitihän se arvata

Sehän onkin islanninvillakoira! Tässä kohtaa nauratti, mutta silloin ei naurattanut, kun pikku hampaiden käsittelyssä oli Tärkeä Neuletyö ja yli 300 metriä lankaa. Sotku on sentään jo selvitetty ja sitä myötä elää pieni toivo, että blogiin saadaan vielä joskus neulesisältöä. Tai ylipäätään jotain sisältöä.

Ai niin, koiraherran ikä lähentelee nyt viittä kuukautta. Nimeksi annettiin  Nalle.

Ärrrrs!

Nyt se on vasta 7-viikkoinen ja kasvaa vielä reilun viikon kasvattajan luona emänsä hoivassa, mutta sitten se muuttaa meille. Se on islanninlammaskoira ja aikamoinen susi koiranpennuksi. :)

Iloista juhannusta!

Kesänkevyttä

Brooklyn Tweedin Wool People 5 -mallisto ilmestyi jokunen aika sitten, ja kun olin juuri sillä hetkellä ristiriitaisissa tunnelmissa seuraavan neuleprojektin suhteen, päätin selvittää pääni kutomalla "jotain ihan muuta". Langan kaivoin kaapin uumenista (matkamuistolankaa Italiasta muutaman vuoden takaa) ja niiden kaverina käytin paksuhkoja puikkoja, jotta lanka varmasti riittäisi. Muuten louskuttelin ohjeen mukaan, mutta pitsiosuuksien alapuolelle tarkoitetut luuppihässäkät jätin tekemättä: tälle perinnöllisyystieteilijälle tuli liian elävästi mieleen monikertaisesti kiertyneet kromatiiniloopit. No se siitä.

Kukas se siinä...

Hus, linssilude.

Lanka riitti hyvin ja huivista tuli iso, kevyt ja pehmoinen, mutta nyt on taas edessä se sama dilemma, mitä seuraavaksi. Vaihtoehtoina on omaa sovellusta tai valmiin ohjeen säätämistä, kun vaan saisin päätettyä tai rohjettua tai jotain. Ei voi olla näin vaikeaa.

Malli: Hiroko Fukatsun Frida

Lanka: Aufburg Alpaca Fina (100-prosenttinen vauva-alpakka), noin 2,7 kerää

Puikot: Addin pitsipyöröt 4,0 mm

Ravelryssä

Neuleviisut

Euroviisut ovat tälle tätöselle pitkän ja hartaan kutomissession juhlaa, ja kiitän kauniisti myös huumorimomentista, sekä tahallisesta että tahattomasta. Islantikaan ei petä tänä vuonna: löytyy villapaita-animaatiota, mössykkää ja sadetakinkin alta pilkistävää ruskeaa neuletta. Ainoa asia, joka tarkka tarkkasta vähän häiritsee - jos asiaa jaksaa miettiä - on että piirrosukkelin paidan kirjoneule on rinnan kohdalla eikä kaarrokkeessa. Mikäs islantilaispaita se sellainen on? No tämän enempää en mieti, vaan antaudun kevään höpsöviikon tunnelmiin.

Realistin vappuneule

Tämä olis niinku kevätneule, vaikka Tuijan harmaa senkun tummenee talvesta ja hihatkin ovat pitkät (toisin kuin ohjeessa). Väri tosin sopii yksiin paljaan, keväisen luonnon kanssa ja hihan pituus lämpötilojen kanssa, joten olkoon neule realistin vappuneule. Kyllä se sentään liehuu tuulessa.

Lanka eli Quince & Co:n Finch kuului taas pakko kokeilla -hurahduskategoriaan. Hypistelin viime kesän Lontoon-reissulla Loopissa Quince & Co:n lankoja, mutta jätin ostamatta, koska hyllystä löytyi vain itselleni vieraita pastellisia sävyjä. Kaupassa roikkui kuitenkin kauniista siniharmaasta sävystä neulottu Whisper-takki, ja se jäi mieleen niin, että otin jälkikäteen selvää, mistä lankalaadusta ja värisävystä takki oli tehty, ja tilasin sitä syksyllä heti, kun sitä oli taas tarjolla. Tämän uuden värierän sävy on erilainen kuin kaupassa näkemäni, mutta ei haittaa.

Vyyhdillä Finch-lanka näytti tiukkakierteiseltä ja tuntui pehmeältä, ja  kutoessa se tuntui juuri sopivan joustavalta. Langassa on vyötteen mukaan merino-, rambouillet- ja columbia-lampaan villaa, ja neulos on pehmeää ja ilmavaa. En osaa vielä sanoa, miten se kestää käyttöä, mutta juuri nyt olen tosi tyytyväinen sekä lankaan että takkiin.

Malli: Heidi Kirrmaier Vitamin D
Lanka: Quince & Co. Finch, 100-prosenttista amerikkalaista villaa, 6 vyyhteä
Puikot: Addin pitsipyöröt 3,25 mm ja Addin alumiinipyöröt 3,00 mm
Ravelryssä

Kuoromatkalla Venetsiassa

Kyllä kuorossa on mukavaa, kun saa laulaa ja pääsee joskus matkallekin. Olin viime viikolla kuoron kanssa Venetsiassa. Konsertoimme valtavan suuressa ja jäätävän kylmässä Basilica dei Frarissa ja lähes yhtä isossa ja kylmässä Santi Geremia e Lucia -kirkossa. Lauloimme myös Pyhän Markuksen kirkon jumalanpalveluksessa - se lienee ollut aika harvinainen tilaisuus suomalaiselle kuorolle. Nukuin koko matkan todella huonosti milloin mistäkin syystä, ja naamassani oli sen verran pussukoita (ruotsinkielisen huonekaverini sanoin), että kuorokaverit kävivät kyselemässä, onko kaikki hyvin, mutta kyllä kaikki oli unenpuutetta lukuun ottamatta oikein hyvin. Laulaminen oli mukavaa, seura hilpeää ja Venetsia ja Italia - sitä aitoa itseään.

Laulamisen lomassa ehdin myös piipahtaa Lellabella-lankakaupassa, jonka löysin jo edellisellä Venetsian-vierailulla; kauppaa pitävät tosi viehättävät ja ystävälliset äiti ja tytär. Siellä myydään italialaisia lankamerkkejä, ja nappasin tuliaisiksi kaksi vyyhteä ohuen ohutta huivikashmiria. Ihan epätyypillistä materiaalia minulle, mutta en voinut vastustaa kiusausta, niin pehmeää se oli. Yhdellä vaporettomatkalla bongasin myös japanilaisilta vaikuttaneet tytöt neulekuvauspuuhissa: toppatakkityttö kuvasi pitkään neulemekkoon sonnustautunutta tyttöä.

Minä se en saa tarpeekseni Italiasta.

Ja voittaja on...

True Random Number GeneratorMin: Max: Result:10Powered by RANDOM.ORG



Hepsi!
Onnittelut sinulle! Toivottavasti löydät kirjasta jotakin mieleistä toteutettavaa. :)
Ps. Lähetin sinulle sähköpostia blogistasi löytyneeseen osoitteeseen.

Kiitokset kaikille muille osallistujille. Oli tosi mukava lukea kommenttejanne.