 |
| Tää on MUN! |
Nalle tykkää villasta, ja mikäs sen parempi sukkamateriaali islanninlammaskoiralle kuin islanninvilla. Kudoin sukan jo kesällä sillä mielellä, että josko pentu jättäisi ihmisten sukat vähemmälle nappailulle ja pureskelisi ikiomaa sukkaansa. Toiveajattelua. Sukantekele kyllä kiinnosti, mutta heti kun sukka oli valmis, huovutettu turvalliseksi ja luvallinen, suurin kiinnostus lopahti. Tietysti. No nyt Nalle on kuitenkin löytänyt sukkansa ja kanniskelee sitä ihmisten luokse retuutusleluksi hämmästyttävän usein. Joulun ihme?
Sukan houkuttelevuus kasvaa sfääreihin, kun tassuttelet niillä jonkin aikaa... Meillä loppuunkäytetyt sukat tungetaan yhden nuhjakkeen sisälle ja varsi yksinkertaisesti solmitaan kiinni. Ei kovin elegantti sisustusyksityiskohta, mutta lemmikit arvostaa :-)
VastaaPoistaVoi Nallea! <3 Meidän mäyräkoiralla on yksi pahe: kengännauhojen päiden kovikkeet katoavat alta aikayksikön. (Terrierin paheita ei jouda edes luettelemaan... ;) Mukana mm. vauhditon korkeushyppy suoraan ruokapöydälle ja sitä rataa...)
VastaaPoistaVoi lutuinen Nalle. Huomaisitkohan, jos kävisin vähän lainaamassa häntä?
VastaaPoistaAnonyymi, voi hyvin olla niin. Olen myös piilottanut sukan sisään pieniä herkkuja ja joskus luun, mutta ne ovat vähän turhauttavia, kun sukkaa ei saa tuosta vaan revittyä rikki tai muuten avattua.
VastaaPoistaPitko, vai vauhditon korkeushyppy ruokapöydälle... Vau ja jippii. :) Ennen kuin Nalle rupesi kurottelemaan pöydälle, huokaisin, että onneksi se on sen verran pieni että ei sentään pysty laskemaan kuonoaan pöydälle kuten sisareni edesmennyt slovakiancuvac. Hahha, väärin luulin. Nalle nousee kahdelle tassulle ja kurottaa itsensä niin pitkäksi, että ylettää lurpsimaan keskelle pöytää. Olen myös kuullut myös issikoista, jotka hyppivät pöydille ja hotkaisevat kaiken mikä irti lähtee, että sitä odotellessa. :D
MiunMaun, haa, siinäpä ura Nallelle: lainakoira! :)