Neuleviisut

Euroviisut ovat tälle tätöselle pitkän ja hartaan kutomissession juhlaa, ja kiitän kauniisti myös huumorimomentista, sekä tahallisesta että tahattomasta. Islantikaan ei petä tänä vuonna: löytyy villapaita-animaatiota, mössykkää ja sadetakinkin alta pilkistävää ruskeaa neuletta. Ainoa asia, joka tarkka tarkkasta vähän häiritsee - jos asiaa jaksaa miettiä - on että piirrosukkelin paidan kirjoneule on rinnan kohdalla eikä kaarrokkeessa. Mikäs islantilaispaita se sellainen on? No tämän enempää en mieti, vaan antaudun kevään höpsöviikon tunnelmiin.

Realistin vappuneule

Tämä olis niinku kevätneule, vaikka Tuijan harmaa senkun tummenee talvesta ja hihatkin ovat pitkät (toisin kuin ohjeessa). Väri tosin sopii yksiin paljaan, keväisen luonnon kanssa ja hihan pituus lämpötilojen kanssa, joten olkoon neule realistin vappuneule. Kyllä se sentään liehuu tuulessa.

Lanka eli Quince & Co:n Finch kuului taas pakko kokeilla -hurahduskategoriaan. Hypistelin viime kesän Lontoon-reissulla Loopissa Quince & Co:n lankoja, mutta jätin ostamatta, koska hyllystä löytyi vain itselleni vieraita pastellisia sävyjä. Kaupassa roikkui kuitenkin kauniista siniharmaasta sävystä neulottu Whisper-takki, ja se jäi mieleen niin, että otin jälkikäteen selvää, mistä lankalaadusta ja värisävystä takki oli tehty, ja tilasin sitä syksyllä heti, kun sitä oli taas tarjolla. Tämän uuden värierän sävy on erilainen kuin kaupassa näkemäni, mutta ei haittaa.

Vyyhdillä Finch-lanka näytti tiukkakierteiseltä ja tuntui pehmeältä, ja  kutoessa se tuntui juuri sopivan joustavalta. Langassa on vyötteen mukaan merino-, rambouillet- ja columbia-lampaan villaa, ja neulos on pehmeää ja ilmavaa. En osaa vielä sanoa, miten se kestää käyttöä, mutta juuri nyt olen tosi tyytyväinen sekä lankaan että takkiin.

Malli: Heidi Kirrmaier Vitamin D
Lanka: Quince & Co. Finch, 100-prosenttista amerikkalaista villaa, 6 vyyhteä
Puikot: Addin pitsipyöröt 3,25 mm ja Addin alumiinipyöröt 3,00 mm
Ravelryssä

Kuoromatkalla Venetsiassa

Kyllä kuorossa on mukavaa, kun saa laulaa ja pääsee joskus matkallekin. Olin viime viikolla kuoron kanssa Venetsiassa. Konsertoimme valtavan suuressa ja jäätävän kylmässä Basilica dei Frarissa ja lähes yhtä isossa ja kylmässä Santi Geremia e Lucia -kirkossa. Lauloimme myös Pyhän Markuksen kirkon jumalanpalveluksessa - se lienee ollut aika harvinainen tilaisuus suomalaiselle kuorolle. Nukuin koko matkan todella huonosti milloin mistäkin syystä, ja naamassani oli sen verran pussukoita (ruotsinkielisen huonekaverini sanoin), että kuorokaverit kävivät kyselemässä, onko kaikki hyvin, mutta kyllä kaikki oli unenpuutetta lukuun ottamatta oikein hyvin. Laulaminen oli mukavaa, seura hilpeää ja Venetsia ja Italia - sitä aitoa itseään.

Laulamisen lomassa ehdin myös piipahtaa Lellabella-lankakaupassa, jonka löysin jo edellisellä Venetsian-vierailulla; kauppaa pitävät tosi viehättävät ja ystävälliset äiti ja tytär. Siellä myydään italialaisia lankamerkkejä, ja nappasin tuliaisiksi kaksi vyyhteä ohuen ohutta huivikashmiria. Ihan epätyypillistä materiaalia minulle, mutta en voinut vastustaa kiusausta, niin pehmeää se oli. Yhdellä vaporettomatkalla bongasin myös japanilaisilta vaikuttaneet tytöt neulekuvauspuuhissa: toppatakkityttö kuvasi pitkään neulemekkoon sonnustautunutta tyttöä.

Minä se en saa tarpeekseni Italiasta.

Ja voittaja on...

True Random Number GeneratorMin: Max: Result:10Powered by RANDOM.ORG



Hepsi!
Onnittelut sinulle! Toivottavasti löydät kirjasta jotakin mieleistä toteutettavaa. :)
Ps. Lähetin sinulle sähköpostia blogistasi löytyneeseen osoitteeseen.

Kiitokset kaikille muille osallistujille. Oli tosi mukava lukea kommenttejanne.

Etelän kevättä

Kevään merkkejähän nämä, aurinko, yöpakkaset, lempeät päiväpakkaset, valuvat räystäät, hohtavat hanget. Ja kevyt lumihiutalepipo.

Tykkään lörtsypipoista, joten tein tästäkin ohjeen versiota syvemmän kutomalla viisi tähtiraitaa neljän sijasta. Kiva tuli!

Malli: Kate Daviesin Snawheid 
Lanka: Holst Garn Supersoft 100% Uld, värit Slate Grey (24 g) ja Silver Grey (22 g tupsuineen päivineen)
Puikot: 2,5 ja 2,75 mm
Ravelryssä

Uutinen + arvonta!

Minulla on uutinen: olen suomentanut neulekirjan! Alkuteoksen nimi on The Knitted Home, ja sen on kirjoittanut brittiläinen neulesuunnittelija Ruth Bridgeman Ruth Cross -neuleyrityksensä nimissä. Vaikka alkuteos ei ole vielä ilmestynyt, suomenkielinen Sisusta neuleilla ja amerikkalainen Knits at Home ovat jo myynnissä. Hassua.

Käänsin kirjan käsikirjoituksesta, ja siinä oli omat haasteensa. Kovasti tein töitä, että kaikki nippelit ja nappelit olisivat kohdallaan ja selitykset ymmärrettäviä suomalaiselle neulojalle. Jos joku sattuu kirjaa selailemaan, kulmakarvat saattavat kuitenkin kohoilla tekniikkakuvien kohdalla: valokuvissa kudotaan anglosaksiseen tyyliin heittämällä ja vielä niin, että silmukka istuu puikolla eri päin kuin tavallisesti. Siksi kuviin liittyvät tekstitkin oli pakko kääntää alkukielisiä vastaaviksi, mutta muuten pyrin mahdollisimman yleispätevään neulekieleen ja lisäsin sinne tänne huomautuksen, että asiat voi tehdä toisinkin (siis normaaliin tapaan suomalaisesta näkökulmasta). Tekniikkaosaan kirjoitin myös pienen Suomentajan huomioita -kappaleen, jossa selitän olennaisimmat erikoisuudet. Käännöstyö oli kuitenkin mukavaa ja erityisen hauskaa oli keksiä suomalaisia vastineita kirjan neuletermeille ja -lyhenteille. Vai miltä kuulostavat esimerkiksi omenapiirakkapalmikko (OP), lintupalmikko (LP) tai koripunos oikein ja nurin (KOPUo ja KOPUn)? Saija-sisareni on jaksanut nauraa KOPUlle...

Kirjassa on monenlaisia sisustusneuleita peribrittiläisistä laventelipussukoista ja helpoista maljakonsuojuksista isoihin neuleviltteihin, komeaan nojatuolinpäälliseen, herkkään verhoon ja taiteellisiin seinävaatteisiin. Tärkeitä teemoja ovat kokeileminen, kyseenalaistaminen, soveltaminen ja luovuus, ja on pakko myöntää, että enpä ole ennen nähnyt neulekirjoissa yhtä hienoja sisustusneuleita kuin varsinkin kirjan työläämmät neuleet. Myös kuvat ovat kauttaaltaan kauniita ja tyylikkäitä. Yksi pieni miinus kirjassa kuitenkin on, ja se on se, että vaikka monessa mallissa on läjäpäin palmikoita, kirjassa ei ole kaavion kaaviota, vaan kaikki ohjeet ovat sanallisia. Se voi monesta tuntua raskaalta, mutta se lienee myös makukysymys. Ja jos ei jaksa seurata ohjetta ihan tarkalleen, aina voi soveltaa, kuten kirjassa moneen kertaan mainitaan.

Yksi lempineuleistani kirjassa on Kohoraitamatto. Se on minusta tosi tyylikäs ja mallikerta on helppo, joten haaveilen tekeväni siitä meille ison version olohuoneeseen. Olen jo tehnyt pienen kokeilun puuvillakuteesta.

Sain kustantajalta muutaman tekijänkappaleen, ja arvon niistä yhden täällä blogissa! Jos haluat saada Sisusta neuleille -kirjan omaksesi, kerro kommenttiboksissa, oletko tehnyt joskus jonkin sisustusneuleen tai oletko suunnittelemassa sellaista. Jos olet, kerro myös, mitä olet tehnyt tai aiot tehdä. Arvon kirjan vastaajien kesken ensi* reilun viikon päästä maanantaina 25.3., joten jätä kommenttisi viimeistään sitä edellisenä sunnuntaina. Tattis!

*Edit: Sisar luki haukkana blogitekstiä ja bongasi ristiriidan. Alunperin oli siis tarkoitus arpoa kirja 18.3., mutta kun kerran tuli vahingossa näpsyteltyä 25.3., siirsin homman suosiolla siihen päivämäärään. Anteeksi sekoiluni!

Harmaata väreilyä

Olen kutonut vaihteeksi jotain harmaata. Ehkä Hiirenharmaata sopisikin tämän blogin nimeksi paremmin kuin  (mehukas) Mustikka? Noh, täällä tykätään jyrsijöistä, roikkuvista pilvistä, hiilestä ja noesta.

Tytär kaipasi uusia lapasia ja kudoin hänelle lovikat pitkään muhineesta lovikkalangasta. Tytär tykkäsi mallista ja valitsi koristelangat, mutta vasta valmiina sovitimme lapasia itse saajalle, ja suttahan ne sitten olivat: liian kapeat ja liian pitkät, hujoppilapaset siis. Enpä olisi uskonut, että minulla, tytärtä lyhyemmällä äiti-ihmisellä olisi niin selvästi kapeampi ja pidempi käsi kuin hänellä, mutta sainpahan itse uudet lapaset. Tyttärelle tehdään uudet, kunhan ehditään.

Malli: Novitan lovikkaohje (hieman sovellettuna)
Lanka: Järbo Garn Lovikka (100 % villaa, väri mellangrå)
Puikot: Addin pyöröt 6,0 mm
Ravelryssä

Lovikkalapasten koristelangat olivat jämälankoja tyttärelle tekemästäni monivärisestä kaulurista (Ravelry-linkki), ja niiden jämien jämistä ja muutamasta muusta pikkunöttösestä syntyi eräänä iltana hauskan väriyhdistelmän inspiroimana pieni tupsu. Ja pitihän tupsulle tehdä myös lörtsymössykkä kaveriksi. Ihanan pehmeä myssylanka on viime kesän saalista Lontoosta.

Kyllä näillä lämmikkeillä yhdestä lumimaaliskuusta selvitään.

Malli: Rikke (Taitaa muuten olla jo viides, jollei kuudes! Tämä on vaan niin hyvä ja kiva malli. Tosin yhtään en ole tehnyt ihan suoraan ohjeen mukaan.)
Lanka: Classic Elite Yarns Vista (50 % superfine-alpakkaa, 50 % villaa)
Puikot: Addin pyöröt 3,5 & 4,0 mm
Ravelryssä